Mansikkakakkua ja Pizzaa

Tytär
- Aamu oli normaali... Siihen asti, kun remonttimiehet herätti porakoneilla.

Äiti
- No herätti todella. Tossa heti meidän makuuhuoneessa..... eiku siis makuuhuoneen seinän takana.
Tekevät jotain seinämaalauksia, Kai.

Tytär
- No, ei siinä mitään. Herättiinhän me - vaikka mut piti kyllä kantaa aamupalapöytään, koska vedin peiton korville vaan :D Ei siinä mitään, oltiin äidin kanssa ahkeria!

Äiti
- No oltiin joo. Heti aamupalan jälkeen kauppaan hakemaan mansikoita ja sokeria.
Ostettiinkos me jotain muutakin?

Tytär
- Kyllähän sieltä päivän ruokakassit mukaan lähti, ja kun kotiin päästiin, alkoi mansikkashow :D Siis putsattiin mansikoista kannat pois, ja leikeltiin puoliksi rasioihin, ja kaadettiin sokeria päälle. Kyllähän niitä mansikoita sitten yhden kolmikerroksisen kakun verran jäi :D

Äiti.
- Mmmmm......, tää mansikka huutaa mun nimeä!!!

Tytär
- Juu tuo lause muistetaan ikuisesti, kyllä se niin intohimoisesti äitin suusta pääs :D Kyllähän siitä muutamia mansikoita suuhunki joutui. Kyllä muuten oli isoja ja makeita!

Äiti
- Niin ne mansikat ;D

Tytär
- Joskus ei sitte oo yhtään varmaa, että kumpi meistä on se vanhempi osapuoli :D Äiti osaa heittäytyä hieman kaksimieliseks aina välillä ;) ... No, kyllä se multaki onnistuu, mistä lie oppinu :D
Siis takasin asiaan. Tollasen mansikkakakun tosiaan tossa väsäsin, eikös ookin kaunis? ;)

Äiti
- Nam nam. Joko syödään????

Tytär
- Joo, mutta jos nyt ensin tehdään iltapalaks pellillinen pizzaa? Mikä voiskaan olla parempaa ku kinkku-ananas-aurajuustopizza, jonka jälkeen jälkkäriks mansikkakakkua?

Äiti
-Meinaatko saada mahtumaan vielä pizzan jälkeen kakkua?

Tytär
- Voi kuule, kun se jälkiruoka menee aina eri mahaan ;)

Äiti
- No sitte. Onhan se tietysti kiva että on kaks mahaa ;D

Tytär
- Jep jep :D mutta nyt alkaa kyllä vatsassa kurnia pikkuhiljaa, eikös me äiti lähettäis valmistelemaan jo sitä pizzaa?

Äiti
- Onhan se tietty noinkin. Siis pizzalle!